Going kitschy

Epäilen että tämä on ikäkysymys: ensin sitä pienenä rakastaa kaikkea pientä, värikästä ja muovista ja jossain omaan kotiin muuton paikkeilla tulee (jos tulee) tarve hankkiutua krääsästä eroon. Nyt, kolmenkympin rajapyykin toisella puolella, nuo pienet muoviset asiat ovat tekemässä paluuta.

Lähes minimalistinen koriste-esinesieluni ihastui viikonloppuna tähän edesmenneiden sukulaistätien vintiltä löytyneeseen "patsaaseen". Ehkä minä olen iän myötä pehmenemässä, sillä tämä sulatti sydämeni. Tai ehkä tämä vaan muistuttaa minua taaperosta ja taaperon parhaasta kaverista. Tiedä häntä, mutta nyt tämä kitsch-henkinen taideteos koristaa lelukaapin päällistä..

Virkanaisen päivälliset

Pienehköstä syysflunssasta kuoriutui ehta sänkyynkaatumistauti. Onneksi seurana on viikonlopuna maalta käteen tarttunut Kodin kirja vuodelta 1953. Ilman sitä en tietäisi, että  päivälliskutsujen pitoaika on klo 19-21, ja vieraat on kutsuttava kortilla 14-21 päivää aikaisemmin. Kotoisimpiin kutsuihin kortin voi lähettää viikkoa ennen.

Tai että työvaatteiden malli on tärkeä: ei mitään hepeniä, vaan kunnollisia materiaalia ja yksinkertaista kuosia (kireät hihat tuskin soveltuvat, jos joudumme kurottelemaan hyllyiltä tavaroita). 

Ihanan neuvova ote! Vangitsevaa luettavaa.

Jakkara 60 leijailee

Viime viikon ostosretkellä piti hieraista silmiä muutaman kerran: siellähän niitä allekirjoittaneen lempihuonekaluja riippui sadoittain Helsingin keskustan Stockmannin Argos-hallin katossa.

Lähes 400 ilmassa leijailevaa jakkaraa olivat melko vaikuttava näky. Jos liikut tavaratalossa ennen 16.9., kannattaa käydä vilaisemassa jakkarataivasta.

Maalla ropisee

Takana syksyinen viikonloppu maalla: kirpeää ilmaa, omenoita, sadetta, pihasaunassa saunomista ja taaperon ihanien serkkujen seuraa. Pientä syysflunssaa lukuunottamatta melko mukiinmenevää :)